Laului ja arpii - Aste, Efu

Onks tää sitä taiteilijaelämää

Ku ensiavust herätään nenä ja kädet levällään

Mit-mit-mitä meilt vaaditaa

Eksyneit lapsia aikuisten maailmas

Se kertoo meiningistä crimesta

Efun kanssa tutustuttiin kesken joukkoflaidista

Seistiin omil jaloil, harmi vaan et tyhjän pääl

Kriminaalihuollon kriisiryhmästä

Nuorten asemilt, lähiöist ja lastareilt

Skidisti kieroonkasvaneit kaupungin kasvattei

Tai sama se on mistä mä oon kotosin

Ku samanlaisii porukoita löytyy joka kolkasta

En väitä etten ois vaihtamas päivääkään

En pysty palaamaan takas siks elän näin tänään

Opin läksyni, ehkä se on tervettä

Mun ei tarvi enää todistella mitään kellekään

Sä tiedät mitä se on, mä tiedän mitä se on

Ja tähän ikään nähny riittävästi sitä menoo

Mä en palaa takas sinne, eikä sun tarvikaan

Ne ajat elää enää lauluis ja arvissa

Ne sanoo et on helppo kasvaa nuorena Suomes

Uutisankkuri hymyili leveesti Huomenta Suomes

Rimaa korotetaan, mitä sulta odotetaan

Munlaisist venattiin, et ne nuorena kuolee

Kovat kädet, lyhyet hermot

Mitä se kertoo, mulle kerrottii vaa se mitä mä en oo

En selviytyjä tai menestyjä

En yhtään mitään, mutten paennu sitä, juoksijat pakenee yhä

Liian syväl, etin kättä mihin tarttua

Otin muutoksen, ne tarjos tuomioo tai arkkua

Mut mä en leveile vaik tiedän miten satuttaa

Niin kädet on nyrkis taskus, on tarpeeks mitä katua

Taistellu pään sisäl, mä en haluu yhtään lisää

Soita suuta miten haluut, mä en kuule yhtään mitään

En yhtään mitään, eilinen sai jäädä

Tänään täällä, ne oli vääräs, mää selviydyin

Sä tiedät mitä se on, mä tiedän mitä se on

Ja tähän ikään nähny riittävästi sitä menoo

Mä en palaa takas sinne, eikä sun tarvikaan

Ne ajat elää enää lauluis ja arvissa

Ku katon itteeni peilistä

Alkaa naamas näkyä jo aika monta eilistä

Hei, tää ei enää taida olla leikkiä

Mut sitä saa mitä tilaa

Sä tiedät mitä se on, mä tiedän mitä se on

Ja tähän ikään nähny riittävästi sitä menoo

Mä en palaa takas sinne, eikä sun tarvikaan

Ne ajat elää enää lauluis ja arvissa

Dit is het leven van een kunstenaar

Wanneer de EHBO wordt gewekt met de neus en handen op de grond

Wat-wat-wat wordt er van ons verlangd

Verloren kinderen in een volwassen wereld

Het vertelt de sfeer van de misdaad

Efu en ik leerden elkaar kennen via een groepsdans

We stonden op eigen benen, jammer dat je niet met lege handen naar buiten bent gekomen

Van de crisisgroep criminele opvang

Van jeugdstations, buitenwijken en kinderen

De kromme volwassenen van Skidisti zijn niet in de stad opgegroeid

Of het maakt niet uit waar ik vandaan kom

In elke hoek vind je vergelijkbare groepen

Ik zeg niet dat ik geen dag zou veranderen

Ik kan niet terug, daarom leef ik vandaag zo

Ik heb mijn lesje geleerd, misschien is het wel gezond

Ik hoef niemand meer iets te bewijzen

Jij weet wat het is, ik weet wat het is

En op deze leeftijd heb je er genoeg van gezien

Ik ga niet terug, en dat hoeft ook niet

Die tijden leven voort in zang en littekens

Ze zeggen dat het makkelijk is om jong op te groeien in Finland

De nieuwslezer glimlachte breed Huomenta Suomes

De lat wordt hoger gelegd, wat van je wordt verwacht

Ze kregen te horen dat je niet jong sterft

Harde handen, korte zenuwen

Wat zegt het, mij is verteld wat ik niet ben

Ik ben geen overlever of een presteerder

Helemaal niets, maar ik loop er niet voor weg, er lopen nog steeds hardlopers weg

Te diep, ik reikte naar iets om me aan vast te grijpen

Ik nam het wisselgeld aan, ze boden ondergang of doodskist aan

Maar ik verspreid niet, maar ik weet hoe ik pijn moet doen

Dus de handen in de zak, er is genoeg om over te klagen

Gevechten in mijn hoofd, ik wil niet meer

Blaas je mond zoveel je wilt, ik hoor niets

Helemaal niets, gisteren mocht blijven

Vandaag hier hadden ze ongelijk, ik heb het overleefd

Jij weet wat het is, ik weet wat het is

En op deze leeftijd heb je er genoeg van gezien

Ik ga niet terug, en dat hoeft ook niet

Die tijden leven voort in zang en littekens

Ik kijk naar mezelf in de spiegel

Veel van gisteren beginnen op mijn gezicht te verschijnen

Hé, ik denk dat dit geen grap meer is

Maar je kunt krijgen wat je bestelt

Jij weet wat het is, ik weet wat het is

En op deze leeftijd heb je er genoeg van gezien

Ik ga niet terug, en dat hoeft ook niet

Die tijden leven voort in zang en littekens