Sitä jotakin - Juha Tapio

Autoretket öisin sun kanssas

en niitälakannut oo muistamasta

Kirkon portaat, kylän kaksi siltaa

niitämukana vien niin kuin lasta

Nyt jo hiljentyneen raitin vartta

vastarakastuneet kuljettiin

Tämäoli silloin mun maailma

tänään tuttu ja vieras niin

Minäyöt ja päivät ootin

sitäjotakin, sitäjotakin

Minne kuljin, miten muutuin

nopeasti niin kaikki kävikin

Ja tuo rouva, tuo kioskin myyjä

oikein jos tunnistin

taisi olla tytöistäyksi

joita pyörälläni kuljetin

Puut ja pensaat laitetut silloin

pihat jo on täyttäneet

Kentän laidalla miehet

pojat isiksi kasvaneet

Minäyöt ja päivät ootin

sitäjotakin, sitäjotakin

Minne kuljin, miten muutuin

nopeasti niin kaikki kävikin

Autotochten 's nachts met de zon

Ik heb ze niet onthouden

Kerktrappen, twee bruggen in het dorp

Ik neem ze mee als een kind

Nu voor het al tot zwijgen gebrachte roet

de pasgetrouwden werden vervoerd

Dat was toen mijn wereld

vandaag bekend en vreemd dus

Ik wachtte op de nachten en dagen

dat is iets, dat is iets

Waar ik ging, hoe ik veranderde

snel dus alles ging

En die dame, die kioskverkoper

corrigeren als de sensor

lijkt een meisje te zijn

die ik op mijn fiets droeg

Bomen en struiken geplant toen

de werven zijn al gevuld

Mannen aan de rand van het veld

de jongens werden vaders

Ik wachtte op de nachten en dagen

dat is iets, dat is iets

Waar ik ging, hoe ik veranderde

snel dus alles ging