Pakanaveri - Vorna

Ei ole aika menneiden haavoja

vielä kaikissa parantanut

Kantautui siemen valheen alhaisen

Antautui viisaus ikiaikainen

Laskeutui varjo vierahan vihan

saattamaan meidät pimeään

Vaan…

Ei ole aika menneiden paloa

vielä kaikissa sammuttanut

Toiveita iäisyyden juova liian usein unohtaa

kuka on se joka hänen paikkansa Tuonelasta lunastaa

Mihin on kaikki ylpeys

pohjoinen veri

täältä kaikonnut

loppuunko vuotanut

Eikö kukaan enää

juuriamme tunnusta

perintöämme kunnioita

vedä piikkiä lihasta

Kuka voisi näyttää tien takaisin

laulaa säkeet ikiaikaiset

sytyttää valheet palamaan

repiä varjot pimeän

Tuntevatko poltteen, joka sisintäni jäytää

kun taas maa hiljalleen jäätyy

Ja vain tuuli menneille ulvoo

Sille, minkä jätitte taa

Er is geen tijd voor wonden uit het verleden

nog steeds allemaal verbeterd

Droeg een zaadje laag liggen

De wijsheid van de eeuwigheid overgegeven

De schaduw van de wanhoop van de vreemdeling daalde neer

om ons donker te maken

Maar…

Er is geen tijd voor branden uit het verleden

nog steeds helemaal uitgedoofd

Hoop op eeuwigheid lijn te vaak vergeten

wie is degene die zijn plaats verlost van Tuonela

Waar iedereen trots op is

noordelijk bloed

echode van hier

het einde is gelekt

Is er niemand meer?

het symbool van onze roots

respecteer ons erfgoed

trek de doorns uit het vlees

Wie zou de weg terug kunnen wijzen?

zing eeuwige verzen

ontsteek de leugens om te verbranden

scheur de schaduwen in het donker

Ken je de brandwond die mijn diepste wezen bevriest?

terwijl de aarde langzaam bevriest

En alleen de wind huilt voorbij

Naar wat je achterliet