Tuntematon - Haloo Helsinki!

Nainen sylissään pienoinen ihme

Mut elämä päättyikin suureen taisteluun

Jonka loppuun kahlattiin ennen aikojaan

Lapsi, mustelmat kädessä kouluun

Reppu täynnä liikaa painoa

Jota kotona tuntemattomaksi kutsutaan

Kehdosta hautaan tää on rämpimistä

Toiset rakastavat vain elämistä

Toiset heittäytyvät maahan makaamaan

Maailma hei, älä anna sun valojen sammua

Vaikka joskus kaiken täytyy tummua

Niin seuraava sekuntimme on korvaamaton

Maailma hei, täällä pitkään on kuljettu kaatuen

Joku lentäen lähtee, joku maatuen

Mut edessämme on tunnettu tuntematon

Sun katse on kaukana täältä ja tiedän

Et pelon päältä on mahdotonta alas kavuta

Jos et tunne täältä ketään

Me tullaan ihan eri taustoista

Tunneleiden päistä ja sodan jaloista

Mutta samaan paikkaan me kaikki päädytään

Maailma hei, älä anna sun valojen sammua

Vaikka joskus kaiken täytyy tummua

Niin seuraava sekuntimme on korvaamaton

Maailma hei, täällä pitkään on kuljettu kaatuen

Joku lentäen lähtee, joku maatuen

Mut edessämme on tuntematon

Homo homini lupus est

Homo homini lupus est

Mä toivon että toisin sä ajattelet

On vihan takana pelko

Mut pelon takana toivo

Että joku ottaa vastaan kun tipahtaa

Maailma hei, älä anna sun valojen sammua

Vaikka joskus kaiken täytyy tummua

Niin seuraava sekuntimme on korvaamaton

Maailma hei, täällä pitkään on kuljettu kaatuen

Joku lentäen lähtee, joku maatuen

Mut edessämme on tunnettu tuntematon

Een vrouw in haar armen een klein wonder

Maar het leven eindigde in een grote strijd

Die voor zijn tijd tot een einde was gekomen

Kind, blauwe plekken in hand naar school

Rugzak vol te veel gewicht

Wat thuis onbekend wordt genoemd

Van de wieg tot het graf rammelt dit

Anderen houden gewoon van leven

Anderen werpen zich op de grond om te gaan liggen

Wereld he, laat de zon niet uitgaan

Al moet soms alles verduisteren

Dus onze volgende seconde is onbetaalbaar

De wereld he, ik crash hier al heel lang

Iemand vliegt weg, iemand landt

Maar voor ons staat een bekende onbekende

De blik van de zon is ver van hier en ik weet het

Je bent niet bang om down te zijn

Als je hier niemand kent

We hebben heel verschillende achtergronden

Van de uiteinden van de tunnels en de benen van de oorlog

Maar op dezelfde plek eindigen we allemaal

Wereld he, laat de zon niet uitgaan

Al moet soms alles verduisteren

Dus onze volgende seconde is onbetaalbaar

De wereld he, ik crash hier al heel lang

Iemand vliegt weg, iemand landt

Maar voor ons is onbekend

Homo homini lupus est

Homo homini lupus est

Ik hoop dat je er anders over denkt

Er zit angst achter woede

Maar achter angst zit hoop

Dat iemand zal accepteren als je erbij neervalt

Wereld he, laat de zon niet uitgaan

Al moet soms alles verduisteren

Dus onze volgende seconde is onbetaalbaar

De wereld he, ik crash hier al heel lang

Iemand vliegt weg, iemand landt

Maar voor ons staat een bekende onbekende