Elämän nälkä - Suvi Teräsniska

Tää niitä aamuja on kun en tiedä

Kannattaako nousta vai jäädä

Vetää peitto yli pään

Ja hautautua alle kivisen kuoren

Aamuyössä sydän yksin lyö

Eikä pääse läpi surujen vuoren

Pelko pimeyttä pitkin liikkuu

Tuntuu niinkuin päivää ei tulisikaan

Ja silloin kuin henkäys aamutuulen

Jokin täyttää tämän pienen huoneen

Se mut viimeinkin herättää

Elämän nälkä

Hyökkää jalkopäästä ei voimiaan säästä

Minut pystyyn kiskaisee

Elämän nälkä

Istuu olkapäällä käskee lähde jo täältä

Mua eteenpäin rohkaisee

Elämän nälkä

Eteenpäin rohkaisee

Verhot sivuun liukuu ja katson

Kuinka valo pois työntää varjon

Joka sieluni yöhön kietoi

Vaikka irti siitä päästä tahdoin

Kun olin maahan lyöty eikä kukaan

Voinut yli syvän virran mua kantaa

Elämä välissä taivaan ja maan

Elämä syksyyni valonsa tuo

Ja silloin kuin henkäys aamutuulen

Se täyttää tämän pienen huoneen

Se mut viimein herättää

Elämän nälkä

Hyökkää jalkopäästä ei voimiaan säästä

Minut pystyyn kiskaisee

Elämän nälkä

Istuu olkapäällä käskee lähde jo täältä

Mua eteenpäin rohkaisee

Elämän nälkä

Eteenpäin rohkaisee

Het zijn van die ochtenden dat ik het niet weet

Is het de moeite waard om op te staan ​​of te blijven?

Trek de deken over je hoofd

En begraven onder een rotsachtige schelp

In de ochtend klopt het hart alleen

En je kunt niet door de berg van verdriet komen

Angst beweegt langs de duisternis

Het voelt alsof de dag niet komt

En wanneer de adem van de ochtendwind

Iets vult deze kleine kamer

Het wordt maar eindelijk wakker

Honger van het leven

Het aanvallen van de voet dwingt de krachten niet af

Hij trekt me omhoog

Honger van het leven

Zittend op de schouder vertelt de bron al vanaf hier

Mua moedigt me aan om vooruit te gaan

Honger van het leven

Vooruit moedigt aan

De gordijnen schuiven opzij en ik kijk

Hoe licht schaduw werpt

Elke nacht wikkelde mijn ziel zich

Hoewel ik er vanaf wilde

Toen ik tegen de grond werd geslagen en niemand

Kon de diepe stroom niet overdragen

Leven tussen hemel en aarde

Het leven in mijn val brengt zijn licht

En wanneer de adem van de ochtendwind

Het vult deze kleine kamer

Het zal je eindelijk wakker maken

Honger van het leven

Het aanvallen van de voet dwingt de krachten niet af

Hij trekt me omhoog

Honger van het leven

Zittend op de schouder vertelt de bron al vanaf hier

Mua moedigt me aan om vooruit te gaan

Honger van het leven

Vooruit moedigt aan