Glastonburyn Lehto - Kuolemanlaakso

Kaksitoista vuorivaahteraa

Rinkinä seisoo

Lehdetönnä oksat keinuu

Pimeässä

Samettiset verhot ujosti heiluu

Palanut öljy syysyössä tuoksuu

Pelko on avain

Pelko on avain

Tuuli hetken lepää

Se huilii paikoillaan

Lehto on aivan hiljaa

Se odottaa

Pimeän tuhannet katalat silmät kiiluu

Kun portti aukeaa

Pelko on avain

Pelko on avain

Punahuoneessa istun, verhotussa

Musiikki leijuu ilmassa

Veripukuinen mies nauraa ja tanssii

Tuulen heiluttamissa oksissa

Kun musiikki päättyy

Valot välkkyy punaisessa huoneessa

Nauru kuin petojen pidot

He kutsuvat paikalle tulen

En ole enää minä

Kaksitoista vuorivaahteraa

Rinkinä seisoo

Lehdetönnä oksat kinuu

Pimeässä

Samettiset vrhot ujosti heiluu

Palanut öljy syysyössä tuoksuu

Pelko on avain

Pelko on avain

Twaalf bergesdoorns

De standaard staat

Bladloze takken zwaaien

In het donker

Fluwelen gordijnen zwaaien verlegen

Verbrande olie ruikt in de herfstnacht

Angst is de sleutel

Angst is de sleutel

De wind ligt even stil

Het fladdert op zijn plaats

Het bos is vrij rustig

Het is wachten

In het donker wiggen duizenden katalytische ogen

Als de poort opengaat

Angst is de sleutel

Angst is de sleutel

Ik zit in de rode kamer, gestoffeerd

Muziek zweeft in de lucht

Een man in een bloederige jurk lacht en danst

In de takken zwaaiend in de wind

Als de muziek stopt

De lichten flikkeren in de rode kamer

Lachen als feesten op beesten

Ze roepen een brand

Ik ben mezelf niet meer

Twaalf bergesdoorns

De standaard staat

Bladloos, de takken hurken

In het donker

Fluweelachtige glinsteringen zwaaien

Verbrande olie ruikt in de herfstnacht

Angst is de sleutel

Angst is de sleutel