Kadonneet lapset - Hector

Niin tyhjänä vuoteen nään, piiloitan tyynyyn pään

Ja jään miettimään miksi tällä mä oon?

Teen sätkän ja hoitajan mä nään ovelta katsovan

Se kai luulee mun kuuluvan kalustoon…

Mä itseäin kotona löytänyt en

Enkä juuri muitakaan…

Mä yksin jäin lopulta hakeutuen

Vain joukkoon sieltä muuttavaan

Niikuin hautajaissaattona lähdettiin

Ja kaikki juuremme katkottiin

Nykyaikainen on tämä tie evakon

Se johtaa kylästä kaupunkiin

Me lähdettiin, ja itkettiin

Kun tajuttiin: me eksyttiin

Olen numeroon nyt eksynyt

Mä jostakin kai pitäisin kii…

(Kun eksyttiin.)

Koulutuksen saimme, töitä haimme

Mutta aina meille kerrottiin: «Ei tänään, ei tänään.»

Odotin huomispäivää: «Ei vieläkään tänään.»

Ei näy huomispäivää…

Mä tulin kaupunkiin

Ja koitin löytää suhteet uusiin ihmisiin

Ja jokin särkyi, jota varjeltiin me niin…

Me eksyttiin, me itkettiin, me seottiin…

Niin jouduin näihin laitoksiin

Maan uumeniin me kadottiin…

Juuret jäi minustakin kauaksi niin —

Lapsi liian varhain vieroitettiin

Nyt hetkittäin ajaudun maisemiin

Joista minut irti revittiin…

Niinkuin vieras mies minuun peilistä kurkottuu

On sillä suu, joka selittää

Kenen syytä on kohtalo evakon

Se edustaa tätä järjestelmää

Kun se tajuttiin, me itkettiin

Me näin seottiin, me eksyttiin…

Piikin pyydän vain, se on minun huomistain

Hoitaja pimentää muun puolestain…

Zo leeg nu, ik verberg mijn hoofdkussen

En ik vraag me af waarom ik hier ben?

Ik maak een aanpassing en de verpleegster kijkt me aan vanaf de deur

Ik denk dat ik denk dat ik in de voorraad thuishoor...

Ik vond mezelf niet thuis

En bijna niemand anders...

Ik werd uiteindelijk alleen gelaten om te solliciteren

Gewoon een stel mensen die daar vandaan verhuizen

Het was alsof we weggingen op de begrafenis

En al onze wortels werden afgesneden

Modern is deze wegevacuatie

Het leidt van het dorp naar de stad

We vertrokken, en wenen

Toen het werd gerealiseerd: we werden bedrogen

Ik ben verdwaald in het nummer nu

Ik denk dat ik iets leuk zou vinden...

(Als je verdwaald bent.)

We hebben een opleiding genoten, we hebben gesolliciteerd

Maar we kregen altijd te horen: "Niet vandaag, niet vandaag."

Ik wachtte op morgen: "Vandaag nog steeds niet."

Morgen niet te zien...

ik kwam naar de stad

En ik probeerde relaties te vinden met nieuwe mensen

En er brak iets dat we bewaakten, dus...

We werden bedrogen, we huilden, we waren gebonden...

Zo kwam ik bij deze instellingen

In de diepten van de aarde waren we verdwaald...

De wortels bleven me zo lang bij -

Het kind is te vroeg gespeend

Nu drijf ik even het landschap in

Van wie ik werd verscheurd...

Als een vreemdeling die naar me reikt in de spiegel

Het heeft een mond die uitlegt

Wiens oorzaak is het lot van de evacuatie

Het vertegenwoordigt dit systeem

Toen het werd gerealiseerd, huilden we

Zo waren we gebonden, werden we bedrogen...

Ik vraag gewoon om een ​​piek, het is morgen

Verpleegkundige verduistert de rest namens...