Soittajan laulu - Mamba

Kun kolmetoista vuotiaana hammastuet suussa

Sain ensimmäisen sähkökitaran

Päätin että jos vain joskus opin soittamaan,

Soitan rokkia aina vaan.

Kaikki illat harjoittelin, ja paremmaksi tulin

Mutta hyväksi en milloinkaan

Sanat lauluihin keksin itse tietenkin

Ja huoneessani pidin konsertin

Melkein kaksi vuotta harjoittelin enkä suotta.

Opin kolme sointua ja rokkisoolon.

Sitten päätin ostaa uuden rikkenpakkerin ja Tutustua muihin soittajiin.

Tahdoin bändin perustaa ja päästä soittamaan

Laulujani levyllekin laulamaan,

Tahdoin tulla kuuluisaksi rokkibändin laulajaksi,

Vaikken oikeastaan ymmärtänyt miksi.

Se kaikki kävi niin ehkä liian nopeasti,

Sain itselleni bändin, pääsin levyttämään asti,

Kun yhtäkkiä meistä tuli tähtiä

Ja saimme kaikki paljon tyttöjä.

Keikkapaikoilla, niin paitsi Juvalla,

Meitä muistettiin muhkealla kirjekuorella.

Me kiersimme tän maan.

Soittamalla vaan.

Ei onni tuntunut päättyvän milloinkaan.

Mut ei se kestänytkään, se riemu, ikuisesti.

Nyt on kaikki toisin aivan kertakaikkisesti.

Oli suuri suosiomme niin kuin tähdenlento vaan,

Ei meitä kaipaa täällä enää kukaan.

Se lyhyt basisti on alkoholisti

Ja rummunsoittaja on postinkantaja.

Itse olen veloissa ja peloissani niin.

Sain Nilsiästä kortin, jossa kysyttiin

Että «koskas isi tulee pikku Liisaa katsomaan.

Täällä äitikin jo odottelee hermostuksissaan»

Enkä pääsee nukkumaan, koska lähden kulkemaan.

Tyttöystäväni auttaa mua pakkaamaan.

Op dertienjarige leeftijd tandsteunen in de mond

Ik heb mijn eerste elektrische gitaar gekregen

Ik besloot dat als ik ooit zou leren spelen,

Ik speel altijd rock.

Ik heb de hele nacht geoefend en ik werd beter

Maar voor altijd zal ik dat nooit doen

De woorden voor de liedjes heb ik natuurlijk zelf bedacht

En ik had een concert in mijn kamer

Ik heb bijna twee jaar geoefend en ik vloek niet.

Ik leerde drie akkoorden en een rocksolo.

Toen besloot ik een nieuwe breakpacker te kopen en de andere bellers te bekijken.

Ik wilde een band vormen en spelen

Zelfs mijn liedjes op de plaat om te zingen,

Ik wilde een beroemde rockbandzanger worden,

Hoewel niet echt begrepen waarom.

Het gebeurde allemaal, dus misschien te snel,

Ik heb een band voor mezelf, ik moet opnemen,

Toen we plotseling sterren werden

En we hebben allemaal veel meisjes.

Op optredens, behalve in Juva,

We werden herinnerd met een pluche envelop.

We toerden door het land.

Door te bellen maar.

Het geluk leek nooit te eindigen.

Maar het duurde niet eeuwig, die vreugde.

Nu is alles voor eens en altijd anders.

Het was erg populair als stervlucht, maar

Niemand mist ons hier meer.

Die korte bassist is een alcoholist

En de drummer is de postbode.

Persoonlijk heb ik schulden en ben ik zo bang.

Ik kreeg een kaart van Nilsiä met de vraag

Dat «omdat papa komt kijken naar kleine Lisa.

Hier zit de moeder al in haar zenuwen te wachten »

En ik kan niet slapen omdat ik ga lopen.

Mijn vriendin helpt me inpakken.