Murheellisten Laulujen Maa - Eppu Normaali

Syyttömänä syntymään

Sattui hän

Tähän maahan pohjoiseen ja kylmään

Jossa jo esi-isät

Juovuksissa tottakai

Hakkasivat vaimot, lapset, jos ne kiinni sai

Perinteisen miehen kohtalon

Halus välttää poika tuo

En koskaan osta kirvestä

Enkä koskaan viinaa juo

Muuten juon talon

Lumihanki kutsuu perhettä talvisin

Vaan ei tahdo tehdä koskaan lailla isien

Mut kun työnvälityksestä työtä ei saa

Hälle kohtalo koura juottaa väkijuomaa

Niin turmiolla kongi taas herää henkiin

Ja herrojen elkeet karttuvat renkiin

Kohti laukkaa, viina kauppaa

Sen miehen epätoivoon ajaa

Kun hän viljaa korjaa

Keskeltä kylmän muuan hiljaa

Kylmä silmä tuijottaa

Kun kirves kohoaa

Keskeltä kumpujen

Mullasta maan

Isät ylpeinä katsovat poikiaan

Työttömyys, viinaa, kirves ja perhe

Lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe

Tämä tuhansien murheellisten laulujen maa

Joka tuhansiin järviin juosta saa

Katajainen kansa, jonka itsesääli määrää

Ei mittaa järki eikä kärkimäärää

Joka laulusta hukkuvat nämä valttikortit

Ja kiinni pysyvät taivaan portit

Einari epätoivosta ne kertovat

Onschuldig geboren worden

hij is gebeurd

Naar dit land in het noorden en koud

Al met voorouders

Dronken natuurlijk

Geslagen vrouwen, kinderen, indien gepakt

Het lot van een traditionele man

Het verlangen om de jongen te vermijden brengt

Ik koop nooit een bijl

En ik drink nooit alcohol

Anders drink ik het huis

Sneeuwkanonnen nodigt de familie uit in de winter

Maar wil nooit de wet van vaders doen

Maar als je geen baan kunt krijgen bij een arbeidsbureau

Voor hem grijpt het lot een sterke drank

Dus bij vernietiging komt de cel weer tot leven

En de gebaren van de heren hopen zich op in de slee

Op weg naar galop, drankhandel

Het is een man van wanhoop om te rijden

Als hij graan oogst

Midden in een koude rust rustig

Een koud oog staart

Wanneer de bijl omhoog gaat

Midden in de heuvels

Van de grond tot de grond

Vaders kijken trots naar hun zonen

Werkloosheid, drank, bijl en familie

Sneeuwval, politie en de laatste fout

Dit land van duizenden droevige liedjes

Je kunt naar duizenden meren rennen

Een jeneverbesvolk gedicteerd door zelfmedelijden

Noch meet de reden, noch het aantal fooien

Elke troef verdrinkt in elk nummer

En de poorten van de hemel zullen blijven

Ze vertellen Einari van wanhoop