Mies ja kuusi kantajaa - Viikate

Tähdet täydentävät öitä

Teiden varret kynttilöitä odottaa

Kunnes seuraksensa saavat surusidontaa

On mieli meren musta

Aatos vailla kadotusta kohoaa

Sadepilvet ovat tottuneita satamaan

Vie miestä tie, vie miestä

Vie viimeinkin viimeisiin liekkeihin

Niin miksi kutsutaan saattuetta

Jossa matkustaa

Yksi mies ja kuusi kantajaa

Katkoviivat tihenevät

Edessä elämän kevät odottaa

Kunnes kuusikorven päässä viimein katoaa

Jäljellä meri musta

Olkapäällään lohdutusta tarjoaa

Sadepilvet eivät väsy vielä satamaan

Vie miestä tie, vie miestä

Vie viimeinkin viimeisiin liekkeihin

Niin miksi kutsutaan saattuetta

Jossa matkustaa

Yksi mies ja kuusi kantajaa

De sterren vullen de nachten aan

Kaarsen langs de weg staan ​​te wachten

Tot hun metgezellen een band van verdriet ontvangen

Er is een geest van de zee zwart

De avond zonder verlies komt op

Regenwolken zijn gewend aan de haven

Neem de man bij de weg, neem de man

Ga eindelijk naar de laatste vlammen

Dus waarom heet het konvooi?

Waar te reizen?

Een man en zes eisers

De stippellijnen worden dikker

Vooruitlopend op het leven wacht de lente

Tot zes oren weg eindelijk verdwijnt

Overblijvend zeezwart

Op de schouder biedt comfort

De regenwolken worden de haven nog niet moe

Neem de man bij de weg, neem de man

Ga eindelijk naar de laatste vlammen

Dus waarom heet het konvooi?

Waar te reizen?

Een man en zes eisers