Picasso - Pihlaja, costee

Mä maalaan sun päälle

Mä huudan ja mustalla sotken sun naaman

Niin kauan et tänne ei jää susta jälkeekään

Tunnen sun silmät

Ne on pinttyny mun peiliin

Herään siihen tunteeseen ain öisin

Miten mä saan sut katoomaan

Kuulen sun äänen

Se kaikuu pitkin seinii

Sormet jotka hivelee mun reisii

Miten mä saan sut katoomaan

Sä taiteilt sun ties mun pään sisään ku Picasso

Mut ennen ku tuun hulluksi

Saat lähtee millo tullukki

Mä maalaan sun päälle

Mä huudan ja mustalla sotken sun naaman

Niin kauan et tänne ei jää susta jälkeekään

Mä maalaan sun päälle

Ja parvekkeel poltan sun röökit ja vaatteet

Kunnes tänne ei jää susta jälkeekään

Niinku Jackson Pollocki numero viis

Oot kaunis mut en saa susta koskaan kii

Aah, en tiiä mitä meinaat, yeah

Kaikki on vaa mulle mustavalkosta

Kun koitan puhua sä alat vähentää sun vaatteita

Aah, ja saat musta otteen, taas

Sä jätät sun tuoksun kun sä lähdet menemään

Se pysyy täällä päivii

Miks lähin sun kaa leikkii

Mä maalaan sun päälle

Mä huudan ja mustalla sotken sun naaman

Niin kauan et tänne ei jää susta jälkeekään

Mä maalaan sun päälle

Ja parvekkeel poltan sun röökit ja vaatteet

Kunnes tänne ei jää susta jälkeekään

Mä maalaan sun päälle

Mä maalaan sun päälle

Mä huudan ja mustalla sotken sun naaman

Niin kauan et tänne ei jää susta jälkeekään

Mä maalaan sun päälle

Ja parvekkeel poltan sun röökit ja vaatteet

Kunnes tänne ei jää susta jälkeekään

Mä maalaan sun päälle

Ik zal eroverheen schilderen

Ik schreeuw en smeer mijn gezicht met zwart

Zolang je niet hier blijft, is er geen spoor van jou

ik voel je ogen

Ze zitten vast aan mijn spiegel

Ik word elke nacht wakker met dat gevoel

Hoe kan ik je laten verdwijnen?

ik hoor je stem

Het galmt langs de muren

Vingers die mijn dijen strelen

Hoe kan ik je laten verdwijnen?

Je schilderde de weg in mijn hoofd als Picasso

Maar voordat ik gek word

U kunt vertrekken wanneer de douane

Ik zal eroverheen schilderen

Ik schreeuw en smeer mijn gezicht met zwart

Zolang je niet hier blijft, is er geen spoor van jou

Ik zal eroverheen schilderen

En ik verbrand mijn kleren en mijn kleren op het balkon

Tot er hier geen spoor van sneeuw meer is

Zoals Jackson Pollock nummer vijf

Je bent mooi, maar ik zal je nooit krijgen

Aah, ik weet niet wat je bedoelt, ja

Alles is zwart-wit voor mij

Als ik probeer te praten, begin je mijn kleren uit te trekken

Aah, en je krijgt weer de zwarte greep

Je laat die geur achter als je gaat

Het blijft hier dagenlang

Waarom speelt de persoon die het dichtst bij mij staat?

Ik zal eroverheen schilderen

Ik schreeuw en smeer mijn gezicht met zwart

Zolang je niet hier blijft, is er geen spoor van jou

Ik zal eroverheen schilderen

En ik verbrand mijn kleren en mijn kleren op het balkon

Tot er hier geen spoor van sneeuw meer is

Ik zal eroverheen schilderen

Ik zal eroverheen schilderen

Ik schreeuw en smeer mijn gezicht met zwart

Zolang je niet hier blijft, is er geen spoor van jou

Ik zal eroverheen schilderen

En ik verbrand mijn kleren en mijn kleren op het balkon

Tot er hier geen spoor van sneeuw meer is

Ik zal eroverheen schilderen