Pimeä tie, mukavaa matkaa - Leevi And The Leavings

Me ei saatu sitä asuntolainaa, kun ei onnistuttu säästämään,

sitä minimimäärää sittenkään.

Osa asuntosäästäistä hupeni kuin itsestään.

Pidä silmät kiinni kun kaasu pohjassa lähdetään, takapenkillä lapset nukkuu,

ei pimeää tietämme valaise taivaalla tähdetkään.

Meidät mutkaan viimeiseen vie.

Jäädä saat julma maa, kun emme enää nyt jaksaneet.

Meidät saa unohtaa,

jos emme tarpeeksi maksaneet.

Eikä vähempi riitä, ehkä pian meitä vaaditaan jopa

hengitysilmasta maksamaan.

Joku tosissaan luulee sen olevan vain elämää.

Pidä silmät kiinni, kun kaasu pohjassa lähdetään.

Takapenkillä lapset nukkuu,

ei pimeää tietämme valaise taivaalla tähdetkään.

Meidät mutkaan viimeiseen vie.

Jäädä saat julma maa kun emme enää nyt jaksaneet, meidät saa unohtaa

jos emme tarpeeksi maksaneet.

Me teimme kaiken väärin, tai ehkä oikeaa

ei ollutkaan.

Jokin sein’t vain sai kaatumaan.

Jää vain tyhjä tunne,

kun elämässä

häviää.

Pidä silmät kiinni, kun kaasu pohjassa lähdetään.

Takapenkillä lapset nukkuu,

ei pimeää tietämme valaise taivaalla tähdetkään.

Meidät mutkaan viimeiseen vie.

Jäädä saat julma maa, kun emme enää nyt jaksaneet.

Meidät saa unohtaa,

jos emme tarpeeksi maksaneet.

Jäädä saat julma maa, kun emme enää nyt jaksaneet.

Meidät saa unohtaa,

jos emme tarpeeksi maksaneet.

We kregen die hypotheek niet toen we niet konden sparen,

dat minimum toch.

Een deel van de besparingen op huisvesting nam als vanzelf af.

Houd je ogen dicht als het gas onderaan weggaat, op de achterbank slapen de kinderen,

geen donkere manier verlicht de sterren aan de hemel.

Het brengt ons naar de laatste bocht.

Blijf in het wrede land dat we niet langer aankunnen.

We mogen niet vergeten worden,

als we niet genoeg betaalden.

En niet minder is genoeg, misschien zijn we binnenkort zelfs verplicht

ademen.

Iemand denkt serieus dat het gewoon leven is.

Houd je ogen gesloten terwijl het gas aan de onderkant weggaat.

Op de achterbank slapen de kinderen,

geen donkere manier verlicht de sterren aan de hemel.

Het brengt ons naar de laatste bocht.

Blijf in het wrede land dat we niet langer kunnen verdragen, we mogen niet vergeten worden

als we niet genoeg betaalden.

We hebben alles verkeerd gedaan, of misschien goed

het was niet.

Een portemonnee deed me net vallen.

Er is alleen een leeg gevoel over,

wanneer in het leven

verdwijnt.

Houd je ogen gesloten terwijl het gas aan de onderkant weggaat.

Op de achterbank slapen de kinderen,

geen donkere manier verlicht de sterren aan de hemel.

Het brengt ons naar de laatste bocht.

Blijf in het wrede land dat we niet langer aankunnen.

We mogen niet vergeten worden,

als we niet genoeg betaalden.

Blijf in het wrede land dat we niet langer aankunnen.

We mogen niet vergeten worden,

als we niet genoeg betaalden.