Mä Nauran Tälle - Apulanta

Mä nauran tälle

koska en mitään muuta

voi enää tehdä

on valinta helppo

Mä nostin seinän

joka pysäyttää raudan

mut yhden kuiskauksen edessä halkee

Se sattuu hetken aikaa

kun sun silmät aukeaa

taistelet vastaan ennen kuin sä pystyt luottamaan

Voi olla että sua ei ohjelmoitu uskomaan

ei vaikka totuus vapauttaa

Mä nauran tälle

raja häilyvä on

Ironisuudessaan typeryys rannaton

raavitut lauseet hourittu saarroksiin

Suontemme virrat ja harhaiset katseet

toiveet ja pelko

yhdeksi tulleet

ja kaikki ohjat jotka hukattiin hetkeen

muistan vielä ja viimeiseen henkeen

Niin veden, tulen, vuorten vallat

murtuu aikanaan

Me voidaan juosta

mutta tullaan silti kaatumaan

jos palat eivät sovi toisiinsa ne runnotaan

ja rakkaudeksi kutsutaan

Mä nauran tälle

raja häilyvä on

Ironisuudessaan typeryys rannaton

raavitut lauseet hourittu saarroksiin

Vielä vedet väistyy

Vielä tulet sammuu

Vielä vuoret kaatuu

Vielä vallat murtuu

Muistan vielä ja viimeiseen henkeen

Mä nauran tälle

raja häilyvä on

Mä nauran tälle

typeryys rannaton

kiivas ja ylpee houreissaan

Mä nauran tälle

raja häilyvä on

Ironisuudessaan typeryys rannaton

Raavitut lauseet hourittu saarroksiin

Ik lach hierom

omdat ik niets anders doe

kan niet meer doen

is een keuze makkelijk

Ik heb de muur verhoogd

die het strijkijzer stopt

maar één fluistering van voren splitst

Het doet even pijn

als de ogen van de zon opengaan

je vecht voordat je te vertrouwen bent

Het kan zijn dat sua niet is geprogrammeerd om te geloven

zelfs niet als de waarheid bevrijdt

Ik lach hierom

de grens is wankel

Ironisch genoeg is domheid strandloos

geschraapte zinnen uurblokkades

De stromingen en waanideeën van onze aderen

hoop en vrees

een worden

en alle teugels die even verloren waren

Ik herinner me nog en tot de laatste geest

Dus de krachten van water, vuur, bergen

pauzes in de tijd

We kunnen rennen

maar zal nog steeds crashen

als de stukken niet in elkaar passen, worden ze geschraapt

en noemde liefde

Ik lach hierom

de grens is wankel

Ironisch genoeg is domheid strandloos

geschraapte zinnen uurblokkades

Toch is het water aan het terugtrekken

Toch ga je uit

Nog steeds beuken de bergen

Nog steeds vallen de krachten weg

Ik herinner me nog en de laatste geest

Ik lach hierom

de grens is wankel

Ik lach hierom

domheid strandloos

woest en trots in zijn heesheid

Ik lach hierom

de grens is wankel

Ironisch genoeg is domheid strandloos

Gekraste zinnen uurblokkades