Virvatulen laulu - Amberian Dawn

Kun taakse jääpäivä, hilijaa raskaatsi hengähdän.

Kaipuuni saa, leudot tuulet nuo

Kutsun vievät sun luo.

Illan tullen palajan, onneni mun täälläluonasi sun.

Sieluni pois halajaa, kanssasi lähteävoisin.

Tule, tule, tule luokseni!

Armahin oi,

Koht’saapuvi koi.

Tule, tule, tule luokseni!

Virvatulten loimu yllähiljaisuuden hetkyellä,

Ole siinävierelläni

Kunnes koittaa aamun koi

-päiväsaa.

Tyhjyyden taa ilman sua valossa vaellan.

Muistosi saa minut kaipaamaan

Yöhön varjojen taa.

Yöon aikaa armahin

-aamu luo kasteen hopeisen.

Soiden ylläleijailen, tartu nyt kätteni loistoon!

Tule, tule, tule luokseni!

Armahin oi,

Koht’saapuvi koi.

Tule, tule, tule luokseni!

Virvatulten loimu yllähiljaisuuden hetkyellä,

Ole siinävierelläni

Kunnes koittaa aamun koi

-päiväsaa.

Na de ijsdag, rustig zwanger, adem ik.

Ik mis je, zachte wind van hen

Ik nodig je uit voor de zon.

Als de avond valt, zal mijn geluk hier zijn.

Mijn ziel begeert, ik zou met je meegaan.

Kom, kom, kom naar mij!

Armahin oi,

Plaats van inkomende mot.

Kom, kom, kom naar mij!

Het laaien van de vlammen in het moment van stilte,

Wees er voor mij

Tot zonsopkomst

dag.

Ik loop in het licht zonder leegte.

Je geheugen doet me het missen

Achter de nachtelijke schaduwen.

Nachtelijke lieverd

-ochtend creëert bedauwd zilver.

Ik blijf in de moerassen, grijp nu de pracht van mijn hand!

Kom, kom, kom naar mij!

Armahin oi,

Plaats van inkomende mot.

Kom, kom, kom naar mij!

Het laaien van de vlammen in het moment van stilte,

Wees er voor mij

Tot zonsopkomst

dag.