Saattajat - Yö

Tämä tie on pimeä ja kuoppainen

Nyt kulkenut loppuun melkein olet jo sen

Nyt istun vierelläsi hetket nää

Kun kohta jo ilta hämärtää

Nyt kerrot kuinka oli vaikeaa

Mut päästää maailmalle kahleistaan

Vaikka jäljet rakkaudesta painuikin

Ne kyllä tunnen mä vieläkin

Kun hauras on elämän liekki

Se hyvistä muistoista saa vielä voimaa

Kun kosketan kasvoihis

Pimeys saa hetken odottaa

Nyt kuljen kanssas polun viimeisen

Se vie meidät taakse vuosikymmenten

Kun seurasit mua salaa koulutiellä

Sydän murheita tulvillaan

Täällä pärjään kyllä sekä tarkenen

Vaan vaikka joskus hieman horjuen

Ei huolet seuraa enää sinua siellä

Missä kuljetaan, ilman saattajaa

Siis mene vaan

Tämä tie on pimeä ja kuoppainen

Vaan sen päähän kanssasi voi kulkea en

Vaikka tietää niin paljon mä tahtoisin

Se vielä jatkuuko kauaskin?

Ja nouseeko siellä aamu uus

Vai odottaako ikuinen hiljaisuus?

Kuka tahtoo vielä uuden elämän

Jos kaiken nähnyt on ja enemmän

Ja kun hauras on elämän liekki

Se hyvistä muistoistani saa vielä voimaa

Kun kosketan kasvoihis

Pimeys saa hetken odottaa

Ja nyt kuljen kanssas polun viimeisen

Se vie meidät taakse vuosikymmenten

Kun seurasit mua salaa koulutiellä

Sydän murheita tulvillaan

Täällä pärjään kyllä sekä tarkenen

Vaan vaikka joskus hieman horjuen

Ei huolet seuraa enää sinua siellä

Missä kuljetaan, ilman saattajaa

Siis mene vaan

… kun seurasit mua salaa koulutiellä

Luulit etten sua huomaisikaan

… ei huolet seuraa enää sinua siellä

Minne kuljetaan, ilman saattajaa

Siis mene vaan

Olet tehnyt kaiken, menen vaan

Kun teit jo kaiken, voit nukahtaa

Deze weg is donker en hobbelig

Nu ben je bijna klaar

Nu zit ik even naast je

Als de avond al vervaagt

Nu vertel je me hoe moeilijk het was

Maar laat de wereld vrij gaan

Zelfs als de sporen van liefde verdwenen zijn

Ja, ik ken ze nog steeds

Wanneer breekbaar de vlam van het leven is

Het is nog steeds sterk in goede herinneringen

Als ik mijn gezicht aanraak

De duisternis kan even wachten

Nu loop ik met je mee op het laatste pad

Het brengt ons tientallen jaren terug

Toen je me stiekem volgde op de schoolweg

Hartzorgen overspoeld

Ja, dat kan ik hier ook

Maar soms een beetje wankel

Geen zorgen zullen je daar meer volgen

Waar te reizen, zonder begeleiding

Ga dan gewoon

Deze weg is donker en hobbelig

Maar ik kan niet tot het einde met jou gaan

Hoewel ik zoveel weet, zou ik

Gaat het nog ver?

En zal daar een nieuwe ochtend ontstaan?

Of wacht de eeuwige stilte?

Wie wil er nog een nieuw leven

Als je alles en meer hebt gezien

En wanneer breekbaar is de vlam van het leven

Het is nog steeds sterk in mijn goede herinneringen

Als ik mijn gezicht aanraak

De duisternis kan even wachten

En nu loop ik met je mee op het laatste pad

Het brengt ons tientallen jaren terug

Toen je me stiekem volgde op de schoolweg

Hartzorgen overspoeld

Ja, dat kan ik hier ook

Maar soms een beetje wankel

Geen zorgen zullen je daar meer volgen

Waar te reizen, zonder begeleiding

Ga dan gewoon

… Toen je me stiekem volgde op de schoolweg

Je dacht dat ik het niet eens zou merken

… Geen zorgen zullen je daar meer volgen

Waar te gaan, zonder begeleiding

Ga dan gewoon

Je hebt alles gedaan, ik ga gewoon

Als je alles hebt gedaan, kun je in slaap vallen